Päätösten tekemisen vaikeus, suunnittelemattomuus, tarkkaavaisuuden puute. Näistä ja muista masennukseen viittaavista oireista kärsii joka kymmenes eurooppalainen. Suomessa uutisoitiin tässä kuussa, että Kelan korvaamien masennuslääkkeiden käytön kasvu on pysähtynyt. Samaan aikaan kuitenkin masennuslääkitystä määrätään nuorille yhä enemmän. Onko kasvavan masennuspotilaiden määrän taustalla parantunut diagnosointi vai ilmeneekö masennusta tosiaan koko ajan enemmän?
Kynnys hakeutua hoitoon masennusoireiden vuoksi on madaltunut, mikä lisää diagnoosien määrää ja parantaa mahdollisuuksia saada hoitoa. Pääsy terapiaan tai lääkehoitoon varhaisessa vaiheessa on sairastuneille tärkeää, sillä se auttaa katkaisemaan masennuskierteen varhaisessa vaiheessa ja pitää ihmisen kiinni arjessa.
Toisaalta yhteiskunnan ja arjen sisältö ja rytmi ovat muuttuneet ja yhä useammalle on vaikeaa pysyä tahdissa mukana. Menestyjiksi valikoituvat ne, jotka kestävät ja ihannoivat kiirettä, pakkotahtisuutta ja kilpailua. Ulkopuolelle putoavat ne, joiden voimavarat eivät riitä. Masennusta ilmenee siis myös absoluuttisesti enemmän.
Ongelmaksi koituu se, että meidän yhteiskunnassamme ei ole lupaa tuntea olevansa surkea. Kun lopputyön tekeminen tuntuu ylivoimaiselta tai töihin lähteminen ahdistaa päivä päivältä enemmän, tuntemuksiaan ei kannata tuoda liian avoimesti esiin. Työyhteisömme ei anna tilaa tuntea masennuksen ensioireita, minkä vuoksi niistä kärsivät jemmaavat ne ulkokuoren alle. Eikä tarvitse olla ammattilainen tietääkseen, miten pitkään patoutuneiden tunteiden kanssa lopulta käy.
On hyvä, että kynnys hakeutua masennuksen hoitoon on laskenut. Toinen kysymys on kuitenkin se, hoidetaanko masennusta oikein keinoin. Lääkehoito tulee terapiaa halvemmaksi lyhyellä aikavälillä, mutta ei onnistu kitkemään masennuksen syntysyitä. Lisäksi lääkkeet eivät tehoa kolmanneksessa masennustapauksista ja aiheuttavat sivuvaikutuksia sekä fysiologisia muutoksia aivoihin. Lääkkeiden käyttö ja niistä aiheutuvat sivuvaikutukset leimaavat usein masennuspotilaan, mikä eristää potilaan entisestään ympäröivästä elämänpiiristä. Terapian tie on pitkä, mutta tuottaa lääkkeitä useammin myös tuloksia.
Tänään vietetään eurooppalaista masennuspäivää. Euroopan unionissa teemana oli tänä vuonna masennus työpaikalla. Komission uudessa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusstrategiassa tullaan ottamaan enenevässä määrin huomioon työssäjaksamisen psykologiset ja sosiaaliset tekijät, joiden vaikutus työtehoon ja turvallisuuteen on huomioitava siinä missä fyysiset kivut ja säryt. Päivän keskeisenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta sairaudesta ja pyrkiä sitä kautta vähentämään leimautumista. Monien muiden aivoihin ja mieleen liittyvien sairauksia tavoin myös masennuspotilaita ympäröi stigma ja kakkoskansalaisen leima. Tästä asenneilmapiiristä on päästävä eroon – jo siitäkin syystä, että masennuksesta tervehtyminen on vaikeampaa, kun siitä ei voi avoimesti puhua.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan