Jokaisella ihmisellä on oikeus elää oikeusvaltiossa, jossa toteutuvat demokratia, moniarvoisuus, kansalaisten perusoikeudet, vapaus, syrjimättömyys, tasa-arvo ja hyvän elämän edellytykset.
Eri ihmisryhmien, kuten pitkäaikaissairaiden, vammaisten henkilöiden, HBLTIQ+-yhteisön sekä muiden vähemmistöjen oikeuksien puolesta puhuminen on nyt tärkeää. EU:n täytyy jatkaa tätä työtä ja puolustaa kaikkia EU-kansalaisia heidän asuinmaastaan ja sen toimista riippumatta. EU:n täytyy olla väsymätön äänitorvi, joka puolustaa naisten oikeuksien edistämistä, sananvapautta, syrjimättömyyttä ja kaikkien sukupuolten tasa-arvoa.
Hyvän elämän edellytyksiä ovat asiat kuten laadukas koulutus, kehittyvä, yksilön tarpeisiin vastaava terveydenhuolto, oikeus hyvään hoivaan saavutettavine ja yksilöityine palveluineen sekä kohtuullinen toimeentulo ja reilut työolosuhteet. Meidän täytyy luoda sellainen EU, joka turvaa nämä elämän edellytykset jokaiselle eurooppalaiselle asuinpaikasta riippumatta.
Ihmiset eivät ole jäsenmaidensa omaisuutta, vaan EU:n pitää ohjata jäsenmaita tarjoamaan kansalaisille heidän tarvitsemansa palvelut.
EU sai alkunsa rauhanprosessina ja jatkoi elintason rakentajana: ajateltiin, että toisistaan taloudellisesti ja muilla politiikan osa-alueilla riippuvaiset Euroopan maat eivät ajautuisi toistensa kanssa sotaan tai konflikteihin.
Nyt meidän on aika kehittää sosiaalista Eurooppaa. Ihmisten Eurooppa, hyvinvoinnin rakentaminen ja kaikkien ihmisten tasa-arvo on asetettava politiikan keskiöön vahvistamalla EU:n sosiaalisten oikeuksien pilaria. Sosiaalinen pilari on se osa EU-lainsäädäntöä, joka todella vaikuttaa kansalaisiin heidän jokapäiväisessä elämässään – siksi emme voi jättää sosiaalipolitiikkaa huomiotta, vaan siihen täytyy EU:ssa panostaa vieläkin enemmän.
Kuluneella vaalikaudella olemme edistäneet tätä työtä esimerkiksi palkka-avoimuus-, vähimmäispalkka- ja tasa-arvoelindirektiiveillä sekä EU:n ihkaensimmäisen hoiva- ja hoitostrategian kautta, mutta paljon on vielä myös tehtävää.
EU-tasolla täytyy keskittyä erityisesti hoivaan
Työ paremman ikäihmisten hoidon eteen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Jokainen EU-kansalainen ansaitsee laadukasta, saavutettavaa ja kohtuuhintaista hoivaa. Näin totesimme parlamentin ensimmäisessä hoivaan keskittyvässä mietinnössä kesällä 2022, ja sama viesti toistui komission syksyllä 2022 julkistamassa EU:n hoiva- ja hoitostrategiassa.
Eurooppa ja Suomi ikääntyvät nopeaa tahtia, ja meidän täytyy vastata alkavaan hoivakriisiin jo nyt, ennen kuin se kaatuu oikeasti syliin. Tarvitsemme henkilökohtaista budjetointia ja yksilöllistä hoivaa, jotta voimme taata ikäihmisillemme, Suomen ja Euroopan aiemmille rakentajille, turvallisen, arvokkaan ja elämäniloisen vanhuuden. Tämän lisäksi meidän täytyy tukea omaishoitajia ja tunnistaa ja tunnustaa heidän asemansa. EU:n tulisi mahdollisimman pian luoda EU:n laajuinen omaishoitajaohjelma, joka tukee omaishoitajia heidän jokapäiväisessä elämässään.
Euroopan omaishoitajaohjelmaan pitäisi sisällyttää kuusi elementtiä. Ensinnäkin meidän tulee määritellä se, miten tunnistamme omaishoitajuuden, ja miten tunnustamme sen, eli mitä oikeuksia tämän perusteella omaishoitajalle ja hänen hoidettavalleen kuuluu. Toisena tulee hoidettavan henkilön oikeuksista ja itsemääräämisoikeudesta huolehtiminen. Kolmanneksi omaishoitajien tulisi olla oikeutettuja omaishoitajatukeen. Neljänneksi heille täytyy tarvelähtöisesti taata oikeus saada apua, tukea ja palveluita, esimerkiksi siivousapua sekä omaa aikaa. Viidenneksi on taattava sekä hoidettavan että hoitajan kuntoutus ja siihen tarvittavat apuvälineet. Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä, omaishoitajat tarvitsevat työterveyden kaltaisen palvelun oman terveytensä hoitamiseen.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan