Maailmassa ja Euroopassa on kuluneen vaalikauden aikana sattunut useita kriisejä. Koronapandemian jälkimainingeissa alkanut Ukrainan sota on osoittanut, kuinka tärkeä turvallisuusrakenne Euroopan unioni on. Yksi EU:n perustavanlaatuisimmista ja tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta, ja ainoastaan vauras Eurooppa pystyy siihen.

Politiikassa pitkään toimineena olen nähnyt, kuinka globaali talouskenttä muuttuu yhä nopeammin. Tarvitsemme vahvempaa yhteistyötä, jotta EU pärjää globaalissa kilpailussa. On tärkeää panostaa yhä enemmän koulutukseen ja tutkimukseen, sillä vain siten voimme olla fiksumpia ja notkeampia. 

Kilpailukyky edellyttää nopeaa ja tehokasta siirtymistä ympäristöllisesti kestävään talouteen digitalisaation ja innovaatioiden avulla.

Kokonaisturvallisuus

Euroopan unioni on nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein turvallisuusrakenne. Yksi turvallisuuden takeista on vahva talous. Yksi globaalin talouden haasteista on tasapainon löytäminen kilpailevien talouksien välille. Niin sanotut BRICS-maat ovat kasvattaneet huomattavasti talouksiaan, ja tämä haastaa vakautta ja turvallisuutta maailmassa. 

Turvallisuus on paljon muutakin kuin taloutta ja puolustuspolitiikkaa. Se on laajaa ja yhteistä sosiaalista liimaa. Siinä sekä julkiset järjestelmät että kansalaisyhteiskunta toimivat yhdessä, hallitsevat ja estävät konflikteja ja rakentavat yhteistä luottamusta, jonka avulla pärjäämme rankastikin muuttuvassa maailmassa.

Turvallisuus koostuu monista eri osista: talousturvallisuudesta, ruoka- ja terveysturvallisuudesta, digiturvallisuudesta, ilmasto- ja ympäristöturvallisuudesta, resurssiturvallisuudesta, kansalaisten turvallisuudesta sekä hyvinvoinnista että luonnollisesti myös puolustusyhteistyöstä.

Kestävä siirtymä

Kestävä siirtymä on välttämätön askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Se tarkoittaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista ja kohti uusiutuvaa energiaa, vähentäen näin hiilidioksidipäästöjä ja hidastaen ilmastonmuutosta. Lisäksi se kattaa muutoksen kestävämpiin tuotanto- ja kulutustapoihin, jotka suojelevat luonnonvaroja ja ympäristöä. Kestävä siirtymä edellyttää innovaatioita, investointeja ja yhteistyötä eri alojen välillä, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuden luoda uutta työpaikkaa ja vaurautta samalla turvaten planeettamme tuleville sukupolville. Talousajattelussa on myös tärkeää siirtyä mittaamaan taloutta useilla eri mittareilla eli huomioimaan esimerkiksi ympäristölliset ja sosiaaliset tekijät.

Strateginen omavaraisuus ja sotilaallinen turvallisuusyhteistyö EU:ssa

Pandemian aiheuttama toimitusketjujen häiriö on muistuttanut meitä siitä, kuinka haavoittuvaisia olemme ulkoisten tekijöiden suhteen. Strateginen omavaraisuus, erityisesti avainaloilla kuten terveydenhuollossa ja teknologiassa, on noussut keskusteluun. Kyky tuottaa ja hallita omia resurssejamme voi olla ratkaiseva tekijä tulevien kriisien hallinnassa ja taloudellisen vakauden ylläpitämisessä.

Myös sotilaallisen turvallisuusyhteistyön vahvistaminen EU:ssa, aseistuksessa, kehittyvässä tuotannossa ja yhteisissä nopean toiminnan joukoissa on välttämättömyys, jolla voimme suojella kansalaisiamme yllättävissäkin sotilaallisissa kriiseissä. Unioni on vahva ääni, jolla on edellytys olla tasapainottava ja rakentava kumppani rauhan ja sovittelumekanismien edistämisessä jo ennen, kuin pinnan alla kuplivat konfliktit räjähtävät väkivallaksi ja pitkiksi kriiseiksi.

Kestävä rahoitus 

Eurooppa tarvitsee rahoitusta, joka mahdollistaa pitkäaikaisen ja kestävän talouskasvun, samalla kun se suojelee ympäristöä ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kestävä rahoitus kannustaa investoimaan hankkeisiin, jotka edistävät ympäristön kestävyyttä, kuten uusiutuvan energian infrastruktuuriin tai vihreään teknologiaan. Lisäksi se tukee ihmisten hyvinvointia vahvistavia hankkeita, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, mikä parantaa ihmisten elämänlaatua ja vähentää eriarvoisuutta. Kestävä rahoitus luo vakaampaa ja turvallisempaa talousjärjestelmää, joka on vastustuskykyisempi tuleville haasteille, kuten ilmastonmuutokselle ja taloudellisille kriiseille.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan