Säännöt ja lait ovat demokratian keskeinen osa. Niillä varmistetaan tehtävien päätösten toteutuminen, heikomman suoja ja oikeudenmukaisuus. Vai miltä kuulostaisi, jos voisimme valita, ajammeko oikealla vai vasemmalla puolella katua. Entä olisiko mahdollista ja reilua toteuttaa veronmaksu vapaaehtoisesti vain kertomalla, kuinka paljon varoja tarvitaan ja vedota rikkaampien omatuntoon maksaa suurempi osuus?
Samasta vapaamatkustajadilemmasta on kyse monissa EU:n ongelmista. Vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamatta jättämisessä, kansallisessa EU-rahojen väärinkäytöksissä, kasvupuheiden jäämisestä tyhjäksi retoriikaksi on kyse siitä, että sitova lainsäädäntö on puuttunut. Sovitun mukaisesti on voinut tehdä, jos on tahtonut.
Näiden korjaamiseksi tarvitaan budjetti- ja finanssiunionia. Niillä luodaan aiemmin sovitun pohjalta sitovat pelisäännöt ja valvonta niin, että kansalaisten kukkarolle ei tarvitse taas mennä toisten laiminlyöntien vuoksi – olipa kyse sitten huonosta finanssivalvonnasta tai jäsenmaiden ylivelkaantumisesta
Hyvinvointi turvattava
Huutavin puute on kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. EU:n lainsäädäntö suojaa yrityksiä ja markkinoita, takaa markkinoille pääsyn ja vapaan kilpailun. Se ei kuitenkaan estä epäreilua verokilpailua ja työntekijöiden oikeuksien polkemista, koska EU:lla ei ole toimivaltaa verotuskysymyksissä ilman jäsenmaiden yksimielisyyttä.
Veronkiertoon ja suoranaiseen rikollisuuteen ei voida tehokkaasti puuttua, koska jäsenmaat eivät ole sitä halunneet. EU:lla ei ole perusoikeuskysymyksissä toimivaltaa turvata kansalaisten oikeuksia, perusturvaa tai -palveluita tai taata kansalaisten tasapuolista kohtelua. Ihmiset ovat vailla eurooppalaista suojaa, kun julkisia talouksia sopeutetaan.
Meillä ei ole keinoja puuttua romanien kadulle heittämiseen joissakin jäsenmaissa. Ikäihmisten köyhyys ja syrjäytyminen, heidän ja vammaisten puutteet oikeuksissa palvelujen saamiseen, työttömät nuoret ilman tukea ja tulevaisuutta – nämä ovat esimerkkejä, miten ihmiset jäävät heitteille ja heidän oikeuksia valintaan, taloudelliseen turvaan ja palveluihin poljetaan niin meillä kuin vielä törkeämmin muualla.
Kohtalon kolmio
Euroopan unionin on oltava kansalaisten hyvinvointia varten aivan kuten valtion ja kunnan. Nämä oikeudet ansaitsevat vapaa-ehtoisuuden sijasta saman lain turvan kuin vaikkapa maatalouden tuet. Kysymys on periaatteellinen, mutta myös koko yhteisön tulevaisuuden kohtalonkysymys.
Demokratia, hyvinvointi ja sivistys muodostavat kohtalon kolmion. Demokratia ilman ymmärrystä tuo tullessaan tyhmyyden diktatuurin. Epätoivoiset ihmiset käyttäytyvät ymmärrettävästi myös vaaliuurnilla epätoivoisesti. Historia on täynnä esimerkkejä tästä. Kaksikymmentäluvun laman ja sodan runtelemat saksalaiset äänestivät paremman tulevaisuuden luvanneet fasistit valtaan tunnetuin seurauksin. Työttömät, syrjäytyneet ja taloudellisissa sekä sosiaalisissa ongelmissa kamppailevat ihmiset äänestävät Italiassa, Unkarissa ja ympäri Eurooppaa tuntemustensa mukaisesti. Epätoivoinen tarttuu mihin tahansa lupaukseen.
EPP haasteen edessä
Erityinen haaste on Euroopan kansanpuolueella. Saksalaiset veljespuolueemme voimat loivat Konrad Adenauerin johdolla sosiaalisen markkinatalouden mallin vastauksena toisaalta kapitalismin kurjistamiseen ja toisaalta sosialismiin. Markkinoiden on toimittava sosiaalisesti vastuullisesti yhteisesti luotujen pelisääntöjen pohjalta. Pelisääntöjen on taattava sekä taloudellinen että sosiaalinen turvallisuus kansalaisille. Vain näin voidaan luoda luottamuksen yhteiskuntaa, joka on oikeudenmukainen ja myös vakaa.
Tätä perusideologiaa tarvitaan nyt jos koskaan rakentamaan vakautta ja luottamusta maanosaamme ja ennen kaikkea turvaa ja hyvinvointia kaikille kansalaisille. Ajatus tarkoittaa nykyhetkessä perusoikeusasiakirjan sitovuuden ulottumista kaikille elämän osa-alueille yhdenvertaisuusdirektiivin hyväksymisellä. Se tarkoittaa ennen kaikkea EU:n toimivallan ulottamista kansalaisten sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien turvaamiseen.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan