Voiko Talvivaaran toiminta jatkua laittomalla pohjalla?
Useat kaivosyhtiö Talvivaaraa koskevat Kainuun ELY-keskuksen päätökset ovat kevään aikana kumoutuneet Vaasan hallinto-oikeudessa. Viimeksi eilen hallinto-oikeus totesi Talvivaaran jätevesien poikkeusjuoksutuksia koskevan ELY-keskuksen päätöksen lainvastaiseksi. Aiemmin maaliskuussa hallinto-oikeus palautti uudelleen käsiteltäväksi hallintopakon käyttöä ja ennallistamista koskevat päätökset.
Vaasan hallinto-oikeus totesi eilisessä päätöksessään Talvivaaran vesiongelmien olevan yrityksen itsensä aiheuttamia. Kaivosalueelle on kertynyt useita miljoonia kuutioita ylimääräisiä vesiä, minkä seurauksena yritykselle on kehittynyt vakava vesitaseongelma. Pitkän ajan kuluessa kehittyneeseen ongelmaan olisi tuomioistuimen mukaan tullut reagoida rakentamalla ajoissa lisää varastointikapasiteettia.
Talvivaaran toiminta näyttää rakennetun oletukselle, että se voi jatkuvasti rikkoa ympäristölakien velvoitteita. Vastuullinen yritys ei voi tietenkään näin toimia.
Valvova viranomainen eli Kainuun ELY-keskus on käytännössä hyväksynyt yrityksen toiminnan, kun se ei ole ajoissa ja tehokkaasti hallintopakkoa käyttämällä puuttunut jatkuvaan lupamääräysten rikkomiseen ja vesistöjen pilaamiseen. ELY-keskus on Vaasan hallinto-oikeuden maaliskuisen ratkaisun mukaan toiminut tältä osin lainvastaisesti.
Ensisijassa yritys itse on vastuussa siitä, että se suunnittelee toimintansa lain vaatimusten mukaiseksi. Talvivaara ilmoitti eilen peruuttavansa lomautuksia ja käynnistävänsä piakkoin malmin louhinnan. Nähtäväksi jää, onko tämä hyvä vai huono uutinen.
Toisaalta kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että viranomaiset hoitavat tehtävänsä lainmukaisesti. Tämä luottamus on joutunut vakavasti koetukselle kaivosyhtiö Talvivaaran toiminnan valvonnan yhteydessä, kun Kainuun ELY-keskuksen päätökset jatkuvasti kumoutuvat hallinto-oikeudessa. Tilanne on hämmästyttävä ja oikeustajun vastainen.
Mitä Talvivaaran yhteydessä tulisi sitten tehdä?
Kainuun ELY-keskuksen useiden päätösten kumoutuminen tuomioistuimessa antaa vakavan aiheen nopeasti organisoida ympäristövalvonta uusiksi. Hallitukselta on perusteltua odottaa lakiesitystä tilanteen muuttamiseksi pikaisella aikataululla.
Ympäristöhallinnon uudistamiseksi on jo tehty lukuisia selvityksiä. Itse kannatan mallia, jossa ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen nyt eriytettyjä ympäristötehtäviä koottaisiin yhteen. TUKES:ille hajautetut ympäristötehtävät, kuten kaivoslain mukainen päätöksenteko, olisi mielestäni luontevaa yhdistää samaan organisaatioon, valtakunnalliseksi Ympäristö- ja turvallisuusvirastoksi. Näin päästäisiin yritysten kannaltakin järkevään yhden luukun lupa- ja valvontajärjestelmään.
Samalla valtion Talvivaaran merkittävänä omistajana on otettava määrätietoinen ote yrityksen johtamisesta. Yrityksen toimintaa ei voi sallita jatkettavan siten, että lakeja ja lupamääräyksiä jatkuvasti rikotaan ilman seuraamuksia.
Jos Talvivaaran tuotantoprosessia, erityisesti vesienhallintaa, ei ole mahdollista teknisesti saattaa lainmukaiselle tasolle, on syytä valmistautua yrityksen toiminnan hallittuun alasajoon. Lasku Talvivaaran pilaamien vesistöjen ennallistamisesta ja sen aiheuttamien ympäristövahinkojen korvaamisesta kasvaa muutoin kohtuuttomasti ja on nykymenolla kaatumassa veronmaksajien syliin.